Maitoa meijeriin
Ensimmäisenä ajoimme lisää rankoja, entiset taisivat olla jo melkein kaikki. Isä teki niitä metsässä, minä toin pihaan kuorman, toisen kuorman mukana tuli isäkin kotiin. Näin jatkui muutaman päivän ajan. Kohta kuitenkin aloitimme parkkaamisen, eli puiden kuorinnan Jokelan luona. Siinä oli melkoinen pino talvella ajettua kuorellista propsipuuta, niistä oli tehtävämme pantaveitellä, tunnetummin vuoluraudalla kuoria tumma kuori pois, että puut kuivaisivat sinistymättä. Minä aloin yksin kuorinnan, isä lähti käymään Kojolassa kaupassa, ehkä muillakin asioilla. Merkittävintä kannaltani on kuitenkin, että isä tuli illansuussa takaisin uudella polkupyörällä. Se oli minun pyöräni, Pilot merkkinen, ja tuli minulle täytenä, tosin mieluisena yllätyksenä. Kirjoitin pyörän nimen ja runkonumeron päiväkirjaani, vaikka en sen koommin ole sitä muistanut. Vasta nyt kirjoittaessani katsoin ja huomasin sen. Laitanpa tiedot tähänkin, Pilot, Nro G264485P, sillä pyörällä ajelin sen jälkeen toista kymme