Maastomuistoja

Mahdollisia retkikohteita, ensin sellaisia joissa olen käynyt. Sen jälkeen niitä, joissa olisin halunnut käydä. Rajahoikka, siellä olen syntynyt ja sieltä ovat vanhimmat muistoni peräisin. Muutin sieltä vanhempieni mukana vuoden 1946 marraskuussa, mutta monta muistoa on Rajahoikasta mukaan lähtenyt. Esimerkiksi matka Nivalan suviseuroihin kesä- heinäkuussa 1945. Piti oikein laskea, että voiko ihminen muistaa alle nelivuotiaana sattuneita tapauksia. Hataraa muistaminen on, mutta muistan istumisen isän edessä polkupyörän lasten istuimella ja junan saapumisen Haapajärven asemalle. Tämän kuvan on isäni ottanut kamerallaan. Tuohon oikeanpuoleiseen mökkiin me muutimme syksyllä 1945. Tuvan uuni veti huonosti eikä kamarissa ollut lainkaan uunia. Seuraavana kesänä tupaan muurattiin uusi uuni ja kamariin kakluuni. Ensimmäinen Karmala ja siinä asunut perhe. Kuvanut Johan Kantola, joka ei ole kuvassa. Uuden Karmalan rakentajat ja perhe.

Eräällä keskustelupalstalla minua pyydettiin järjestämään retki, sillä hetkellä en sellaiseen pystynyt, mutta lupasin vetää kuvitteellisen, virtuaaliretken. Kokeilen onnistunko valottamaan retkitunnelmaa ilman, että paljastan henkilöitä tai jotakin luvatonta. Ajattelin esitellä reittiä muutamien kuvien avulla. Lähtöpaikaksi ilmoitin asuntomme Toukolantien päässä. Kevät teki tuloaan, koivut olivat lehdettömiä, kinoksia oli joka puolella, mutta ensimmäiset hankikelit ilmestyivät aamuin. Harjulinna oli lähellä tietä, oikealla. Siinä on monet kyläjuhlat pidetty, monessa koulun joulujuhlassa olin siellä istunut. Pieni koulu, vuonna 1949 rakennettu. Siinä en ole koulua käynyt, vain muutamilla voimistelutunneilla olen kokeillut sinne asennettuja laitteita. Tämän koulun paikalla oli kylän ensimmäinen koulu, joka paloi sotatalvena. Ensimmäistä luokkaa käydessäni tässä olivat vanhan koulun uuni ja hormi, taisivat olla perustuksetkin. Kun aloitin toisella