Maastomuistoja

 Ajoin Köngäsestä Kaukoseen ja Ounasjoen vartta etelän suuntaan. Ounasmökin parvekkeella Tässä mökissä olen nauttinut erään elämäni kylmimmistä löylyistä. En varannut majoitusta ennalta, vaan tapani mukaan kyselin vapaita mökkejä teiden varsilta. Kaikki olivat täysiä, lopulta eräs mökkien omistaja kertoi, että muutaman kilometrin päässä on uusi yrittäjä, jonka tietoja ei ole vielä julkaistu. Sinne varmasti mahtuu. Hän aikoi soittaa, että tietävät asiakkaan olevan tulossa. Menimme sinne ja pääsimme valitsemaan kahdesta mökistä. Valitsimme vanhemman, saunallisen mökin, sillä halusin saunoa. Tuli aika lämmittää sauna, havaitsin etteivät puut olleet aivan kuivia. Onnistun valitsemaan puita, joiden avulla sain tulen syttymään kiukaan pesässä. Tuli paloi kitumalla, vesi kiehui puiden päissä. Lämmitin saunaa parisen tuntia, mutta ei se tarpeeksi lämminnyt.   Saunaa ei varmaan ollut lämmitetty koko kesänä ja silloin oli syksy pitkällä. Olisi pitänyt ymmärtää esilämmittää kiuasta, että

Olimme itä-Suomen kierroksella Ranualla, kun sain ystävältäni Patelta puhelun. Hän kysyi, missä olet ja sen kuultuaan jatkoi, että minkä tähen siellä, täällähän sinun pitäisi olla.   Kysyin että minkä tähen? En voi olla siellä kun olen täällä.   Pate kertoi, että Heikki on saanut johettavakseen retken, jolla on niin paljon osallistujia, ettei se yksin pärjää.   Kysyin että millon se reissu tehhään. Kuultuani ajankohan jatkoin, että minä ehin sinne siihen mennessä ja käyn Heikin luona heti, kun pääsen kotiin. Voijaan sitten tehä tarkemmin suunnitelmia.   Poikkesin välillä Oulussa ja kun oli aikaa, ajoin kotimatkalla Heikin kotiin. Kaivoimme esiin Peuran Polun kartan ja aloimme suunnitella.   Sovittuun aikaan ajoin uudelleen Heikin kotiin, jonne saapuivat pian myös retkeläiset. Pääsimme kaikki kyydissä Valkeisen leirintäalueelle, josta vaellus alkoi. Lue tätä päivitystä lopusta alkaen, siis takaperin. Kiviä riitti matkan varrella nähtäväksi ja ihailtavaksi