Maastomuistoja

Nousu Pyhäjärven Pitäjänmäelle Kuukasjärven mansikkapellolla Pyhäjärvellä. Poimimme kaksi sangollista mansikoita, niitä Kaisa tuossa kantaa. Maastoteltta Hyrynsalmella       Kahvin keitto Hyrynsalmella Mummin ja papan asunto Taivalkoskella Raivattu tien linja Hiisiharjun laidalle Taivalkosken Metsäkylässä Hiisiharjun notko Metsäkylässä Pieni suppa kalliolla Rovaniemen Auttikönkään lähellä   Auttiköngäs Auttijoessa. Oikealla vanha tukkien uittoränni.    Alla Hirvisuon luontopolun alkua Pudasjärvellä Ranuan leirinnän mökin edessä.  Homenokka Ranuan eläinpuistossa   Lapinhiehot olivat karanneet Ranuan eläinpuistossa, Teki mieli tarjoutua avuksi etsijöille, mutta ajattelin tehneeni tarpeeksi sitä työtä kotona. Saivat puolestani palkatut tehdä työtään, toivottavasti löysivät ja saivat kiinni, ettei tarvinnut tainnuttaa laukauksilla. Kuvatessani luulin niiden olevan jatkuvasti irrallaan, mutta erehdyin. Koh

  Ei niitä silloin, 1949 sanottu suviseuroiksi, ei ainakaan meillä. Puhuttiin vuosikokkousseuroista. Siitä minulle tuli hassu mielikuva. Kerran Rajahoikassa mummu lauloi laulua, "Vielä vähän viipykäämme," niin minä kuuntelin sitä pohtien. Mietin, että siinä pyydetään vielä lisää vuosia, ettei maailman loppu tulisi vielä. Pyydetään siis ikään kuin koota vielä aikaa, että siitä tulisi sekä viipyminen että vuosikokous. Että Jumala näin lisää aikaa, kun sitä laulamalla ja seuroissakin pyydämme. Tämä oli muuten harvoja kertoja, kun kuulin sen mummun laulavan. Hän ei ollut lauluihmisiä, niin kuin ei isä, enkä minäkään. Muurasjärveltä lähdettiin seuroihin kuorma-auton lavalla. Mahtoiko siinä olla edes vanerikoppia, jonkinlaisia penkkejä kyllä. Menomatkalta Haapajärvelle muistan melko vähän. Joitakin tapahtumia itse seuratilaisuudesta olen muistellut koko elämäni ajan. Sieltä on jäänyt lähtemättömiä elämyksiä, myös monta pohdinnan ja ihmetyksen aihetta. Yritän koota niistä jo