Tekstit

Näytetään tunnisteella Suolahti merkityt tekstit.

Kaarloa katsomassa

Arkitöitä Maanantaina 18.6. iltapäivällä kunnostin työkaluja, tein varren kirveeseeni, tahkosin Vilhon ja oman kirveeni Vilhon pyörittäessä tahkoa. Kunnostin myös sahan terän. Tiistaina kävimme metsässä Vilhon kanssa, raivasimme metsää ja hakkasimme polttorankoja. Keskiviikko meni Louhulassa AIV- rehun teossa, loin kuormia hevosten kärryihin, odottaessa niittelin pientareita ja koneniitossa pystyyn jääneitä tupsuja. Torstaina harvensimme sokerijuurikasta, saimme sakilla harventaen kokonaisen saran päivässä. Taimettuminen oli ollut tasaista, eikä tarvinnut siirtää kuin muutamia taimia. Perjantaina toisella saralla oli enemmän istuttamista, kaksi riviä oli aivan tyhjiä, ei taimen tainta ollut noussut. Siinä olikin työtä irrottaa muiden rivien ylimääräisiä taimia ja istuttaa ne uuteen paikkaan. Muissakin riveissä oli pitkiä taimettomia pätkiä. Työ jäi kesken alkaneen vesisateen vuoksi, sateen aikana vuolin navetassa heinäseipäitä. Harvensimme jääneen juurikasalueen seuraavan vii

Miesten siirtoja

Juoksentelua   Sain tehtäväkseni mennä Saanille kertomaan rakennusmestari Korvelle, että sementit ovat tulleet asemalle, ja ne on heti haettava sieltä pois. Kuulemani mukaan kuormauskone Saanilla olisi rikki ja joutilaita autoja, joista pitäisi saada auto sementin kuljetukseen, kun muualtakaan ei löytynyt. Kone siellä kyllä oli rikki, mutta autoja vain yksi, eikä sen kuljettaja suostunut lähtemään. Kävin Ruukilla, sielläkään ei ollut joutilaita autoja, mutta kuulin Eeron menneen joku aika sitten Traderin kyydissä Saanin suuntaan. Kuultuani varikon jääneen tyhjilleen, kiirehdin takaisin sinne, ja siellä oli Pulliainen odottamassa, saadakseen lisää räjähdysainetta. Kopeilla käynnin jälkeen pääsin aloittamaan edellä kertomieni lappujen kirjaamisen aloitus vuorossa.   Äiti pääsi käymään Suolahden parantolassa Kaarloa ja Taimi-tätiä, sisartaan katsomassa, kun sai seurakunnalta ilmaisen kyydin. Sillä reissulla äiti oli yhden yön pappilassa, mutta en muista, kuka hoiti lehmiämme sen