Maastomuistoja

 Vanhan blogini osoite yllä. Siellä on elämäni vanhoja merkintöjä, erillisillä sivuilla osittain samoja kuin tässä uudemmassa blogissani. Tässä blogissani olen muistellut elämäni ruumiillisia töitä, mutta erityisesti olen halunnut kertoa vaiheistani retkillä, niistä metsäretkiä eniten esillä pitäen. Tässä päivityksessä pyrin kertomaan, miten ruumiini kunto ja voimat ovat vähitellen ehtyneet niin, etten enää pystynyt sellaisiin suorituksiin kuin nuorena. Koskaan en ole ollut huippusuoriutuja, enemmän pidän itseäni tasaisena puurtajana, mutta jossakin vaiheessa puurtaminen hiljenee ja kerran loppuu. Tässä ovat kuvat syntymäkodistani Rajahoikasta, joka sijaitsee Pyhäjärven kunnan eräässä kulmassa, Pihtiputaan kunta toisella ja Haapajärven kunta toisella rajallaan. Moskuankankaan puolella oli silloin valtion metsää, josta kertovaa punavartista, vihreää merkkiä ihailin lapsena.  Alemmassa kuvassa on pitkäaikaisin kotini Karmala Pihtiputaan Muurasjärvellä. Pieni talo johon muutimme 1

Nousu Pyhäjärven Pitäjänmäelle Kuukasjärven mansikkapellolla Pyhäjärvellä. Poimimme kaksi sangollista mansikoita, niitä Kaisa tuossa kantaa. Maastoteltta Hyrynsalmella       Kahvin keitto Hyrynsalmella Mummin ja papan asunto Taivalkoskella Raivattu tien linja Hiisiharjun laidalle Taivalkosken Metsäkylässä Hiisiharjun notko Metsäkylässä Pieni suppa kalliolla Rovaniemen Auttikönkään lähellä   Auttiköngäs Auttijoessa. Oikealla vanha tukkien uittoränni.    Alla Hirvisuon luontopolun alkua Pudasjärvellä Ranuan leirinnän mökin edessä.  Homenokka Ranuan eläinpuistossa   Lapinhiehot olivat karanneet Ranuan eläinpuistossa, Teki mieli tarjoutua avuksi etsijöille, mutta ajattelin tehneeni tarpeeksi sitä työtä kotona. Saivat puolestani palkatut tehdä työtään, toivottavasti löysivät ja saivat kiinni, ettei tarvinnut tainnuttaa laukauksilla. Kuvatessani luulin niiden olevan jatkuvasti irrallaan, mutta erehdyin. Koh

Tässä sytytetään tulta vanhan ajan keinolla, tulusraudan ja taulan avulla. Taustalla näkyy pyöröhirsiseinä, varmaan ison korsun. Ensin isku kiveen tulusraudalla, kun kipinä osuu taulaan, se alkaa kytemään. Kytevällä taulalla sytytetään herkästi syttyvät ohuet sytykkeet. Kun ne alkavat palaa, tuleen lisätään vähitellen suurempia sytykkeitä, vuoltuja lastuja, isompia lastuja, pieniä puita ja lopuksi oikeita kunnon nuotioopuita. Palaa se aivan selvästi Vaelluskurssilaiset ruokailivat maastossa Lehtosenjärvi Puu ei kaatuessaan kysy, saako polun katkaista. Kiertämisen tuo juurakko edellytti. Toiset kiersivät rannan kautta, toiset kastumista peläten vähän kauempana rungon yli hyppien. Lehtosen rannalla levähdettiin. Alakuvassa iltaruokailulla. Pian päästiin nukkumaan puolijoukkuetelttaan, kokeilin teltan perälle, muttya tuntui useita teräviä kiviä. Vetäydyun lähelle ovea, jossa kiemurtelin kivien väliin. Oli siihen ensin kokeilemaani paikkaan