Maastomuistoja

Lomani ja näyttelymatkani jälkeen korjasin aitoja ja muutamana päivänä hakkasimme halkoja opiston metsässä. Torstaina 20 päivä aloitimme ohran niittämisen ja iltapäivällä seivästyksenkin. Niitä töitä jatkui sen viikon ajan ja seuraavallekin viikolle, kunnes torstaina 27 päivä siirryimme sekulin niittoon ja seivästykseen. Sekulit saimme seipäille elokuun aikana, syyskuun alussa oli vuorossa kauran niitto ja seivästys. Välillä piti korjata tai siirtää lehmien aitoja, mutta keskeytykset olivat lyhyitä. Harjoittelukirjaani selostin viljan korjuuta, jäljennänpä selostukset tähän. Ohra niitettiin viikatetyönä, samoin pantiin hankopelissä seipäille. Kaura, sekuli ja heinänsiemen niitettiin traktorikoneella. Uutta kotioloihin verrattuna rippeiden haravointi koneella, jolla tapahtuikin työ paljon nopeammin kuin käsiharavilla. Viljan seivästys saatiin lopettaa poudan merkeissä. Sen sijaan puintia sateet haittasivat niin, että ensimmäisellä yrityksellä saatiin puiduksi vain kolmannes ko

Äitileiriläisiä Toukokuun lopulla oli opistolla viikon mittainen äitileiri. Hiukan ennen leiriä kuulin toimiston hoitaja Ulla Mikkosen keskustelevan opiston rahahuolista jonkun kanssa, että opiston kassa on tyhjä, mutta äitileiriläisethän tuovat rahaa. Vaikka äitileirin merkitys oli suuri väsyneille äideille, oli sillä siis tärkeä merkitys opistollekin ja opiston taloudelle. Kun sitten toukokuun lopulla tuli palkan maksun aika, saimme Unton kanssa samalla kerralla myös kesäkuun palkkamme. Ulla tumasi lyhyesti vain, että saattekin kerralla kahden kuukauden palkan, kun opistolla on ollut tapana maksaa palkka kuukauden alussa, samaa periaatetta noudatetaan harjoittelijoidenkin osalta. Äitileiriviikko näkyi vapaidemme aikana asuntolamme käytävällä ja muuallakin keskustelevina ja usein laulavina äitiryhminä. Erityisen usein äidit lauloivat harvoin kuulluilla sanoilla ja sävelellä laulua: ”Autuas se päivä lienee, jona löysin Jeesuksen, ystäväni suloisen.” Laulu oli n

Tila sijaitsee Reisjärven kunnan Kalajan kylässä ja sen omistaa Reisjärven kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys, lyhyesti sanottuna Reisjärven kansanopisto. Ensimmäinen tiedossa oleva tilan omistaja oli Eljas Röhänen ja vaimonsa Aune, heidän jälkeensä Matti Räisälä vaimonsa Johannan kanssa. Tila joutui heidän aikanaan vaikeuksiin niin, että pinta-ala ja irtaimisto vähenivät. Matti Räisälän kuoltua 1919 tila siirtyi hänen poikansa Antin ja vaimonsa Elsan omistukseen. Heidän aikanaan tilaa kunnostettiin monipuolisesti, päärakennukseen tehtiin toinen kerros ja koko rakennus vuorattiin. Aittarakennus siirrettiin toiseen paikkaan ja se kunnostettiin samalla. Navetta rakennettiin vuonna 1941. Samana vuonna Antti kuoli ja isännyys jäi hänen vaimolleen Elsalle, joka lahjoitti tilan Pohjois-Suomen kristilliselle orpokotiyhdistykselle vuonna 1947. Vuonna 1954 tila siirtyi Reisjärven kr. Kansanopistoyhdistykselle. Päärakennus toimi harjoitteluni aikana naisoppilaiden asuntolana, mu