Maastomuistoja

  Seurareissulta kotiuduttuani ja levättyäni hain Kiviseltä vältin ja kynnin kasvimaan. Iltapäivän aikana ajoin juurikoita suolta, keskiviikkona ajoin sontaa pellolle patteriin ja kalkkia suolle, jonne sen saman tien äidin kanssa levitimme. Turusen Kalevi ajoi sarkaojia auki aurallaan, joka ajaessa hajotti ojamaat erityisellä, traktorin ulosotosta pyörivällä, väkkärän kaltaisella nelisiipisellä hajottimella. Laite ajoi vain toisen ojan sivun kerrallaan, kun ei haluttu hajottaa ojamaita nurmelle eikä tielle, jätettiin se puoli lapiolla kaivettavaksi. Tuvan portaiden kulmasta oli poistettu suuri kivi, jääneen montun täytin ajamalla siihen pienempiä kiviä ja maata päälle. Vastapäätä pihaliittymää, maantien taakse tein ajorumpua kivistä, joiden ajamisessa oli hevonen paikallaan.   Suolta viemäriojasta kaivetusta pakasta ajoin muraa maantien taakse, pihamme kohdan hiesukenturalle, jossa se oli hyvinkin tarpeellista. Tehtyäni syksyn työt kaikki, saunan valmiiksi ja myllymatkan käydyksi

Mäkelän Konsta.    Isä oli saanut neuvon etsiä Keiteleen tien varresta Mäkelä niminen talo, jonka isäntä, Konsta Hakulinen neuvoisi uuden palstan metsästään. Saamamme ohjeen mukaisesti pysähdyimme ensin parin kilometrin päähän Korppisen keskustasta Keiteleen suuntaan, Honkamaa nimiseen taloon. Sieltä kysyimme kortteerimahdollisuutta, joka meille luvattiinkin. Samalla isäntä kertoi ohjeen, miten löydämme Mäkelä nimisen talon, jonka isäntä opastaisi uudelle palstalle.   Ajoimme Mäkelän taloon, joka löytyi tien vasemmalta puolelta, melkoisen tiheän metsän keskeltä. Talossa oli uudehko päärakennus, mutta edellinen ja sitäkin edeltäviä taloja seisoi vielä paikallaan, osa kohtuullisessa kunnossa, mutta enimmät rakennukset olivat ränsistyneet pahoin. Vaikutti siltä, ettei isännällä ollut aikaa tai halua sen enempää purkaa, kuin kunnostaakaan vanhoja rakennuksiaan. Kuulimme vanhapoika isännän asuvan kolmistaan kahden sisarensa kanssa, toinen heistä kulki läheisellä koululla keittäjän