Maastomuistoja

    Vanha tienviitta Hauholl. Tällaisia olivat lapsuuteni viitat joka paikassa. Luotolansaaren opaste Viitasaarella. Kertasin erään kesän muistoja, jolloin olin tekemässä rautatietä.  Alla Luotolansaaren silta, rautatiekesänä siinä oli lossi. Keihärinkosken silta oikealla. Keihärinkosken kuohuja Viitasaaren Kinasella Korkeaa pengertä Kinasen lähellä. Tässä on vaihdettu rautatien paikka. Syystä jota en tiedä, oli kylän kautta linjaus vaihdettu tähän metsän ja kallioiden kautta linjaukseen. Tässä on korkeampiakin kohtia, joissa kiskotus tuli suunnilleen viereisten puiden latvojen tasalle. Vähän matkan päässä rautatie sukelsi syvään kallioleikkaukseen. Kun työskentelimme siellä helteisinä päivinä, joimme välillä kylmää vettä kallion seinään asetetuista muoviputkista. Jostakin kallion koloista virtasi kylmää, hyvää, hyvänmakuista vettä. Joku oli asetellut putkia kallion rakoihin. Niistä kävimme juomassa vuorotellen. En muista edes limunaadin maistunee

Yläkuvassa lähtöjännitystä, vasemmalla ensi tauko Kivijärven Hannonsalmella. Penkit, pöytä ja muistomerkki on tehty puretun kivisillan kivistä. Suvi kivellä, taustalla Hannonsalmen uusi silta.    Ajoimme Karstulan kautta Seinäjoelle, veljeni luokse yöksi. Vilho oli keittämässä rusinasoppaa meille ja itselleen. Selvät Kerttu-äidin periaatteet, että vieraat ruokitaan. Automme Vilhon asunnon edessä. Tutkimme Ähtärin opastetta. Kirkas auringon valo vaikutti kuvaan heikentävästi. Silloin minulla ei ollut suodattimia kamerassa. Ähtärin joutsen, taisi olla vapaa lintu?   On siellä karhuja ainakin kaksi. Otin kuvia muistakin eläimistä, mutta en viitsi tähän lisätä kun ovat suunnilleen samaa tasoa. Kihniössä levähdyspaikan rannalla. Seuraava kuva Uudessakaupungissa meren rannalla. Siinä ojennetaan kenkää. Kävimme meressä uimassa, mukava vaihtelu kun meri oli rauhallinen. Tuota eläintä Korkeasaaressa oli vaikea kuva