Maastomuistoja

Yläkuvassa lähtöjännitystä, vasemmalla ensi tauko Kivijärven Hannonsalmella. Penkit, pöytä ja muistomerkki on tehty puretun kivisillan kivistä. Suvi kivellä, taustalla Hannonsalmen uusi silta.    Ajoimme Karstulan kautta Seinäjoelle, veljeni luokse yöksi. Vilho oli keittämässä rusinasoppaa meille ja itselleen. Selvät Kerttu-äidin periaatteet, että vieraat ruokitaan. Automme Vilhon asunnon edessä. Tutkimme Ähtärin opastetta. Kirkas auringon valo vaikutti kuvaan heikentävästi. Silloin minulla ei ollut suodattimia kamerassa. Ähtärin joutsen, taisi olla vapaa lintu?   On siellä karhuja ainakin kaksi. Otin kuvia muistakin eläimistä, mutta en viitsi tähän lisätä kun ovat suunnilleen samaa tasoa. Kihniössä levähdyspaikan rannalla. Seuraava kuva Uudessakaupungissa meren rannalla. Siinä ojennetaan kenkää. Kävimme meressä uimassa, mukava vaihtelu kun meri oli rauhallinen. Tuota eläintä Korkeasaaressa oli vaikea kuva

Kevään töitä Jalasten painamisen välissä pilkoimme talvella ajetut rangan pieniksi, kevään edistyttyä aloitimme heinikoiden lannoitukset ja muut kylvötyöt. Saatuamme Karmalan kylvöt tehdyiksi entiseen tapaan, siirryin valmistelemaan Rajahoikan toukoja. Niitä tein aluksi iltatöinä, sillä olin päässyt istuttamaan männyn taimia rautatien varteen Kymin metsään. Siellä oli jännää kuunnella uutisia maailmalta muiden työmiesten kertomana, Rajahoikassa minulla ei ollut radiota. En siis voinut kuunnella uutisia, en olisi ehtinytkään, sillä lyhyitä ruokataukoja ja yön tunteja lukuun ottamatta ahkeroin illat isolla suolla ojiin kasvaneita pajuja kaataen ja polttaen. Päivät työskentelin Kymin istutuksella siihen asti, kuin sitä työtä riitti Karhunpiilon sydänmaalla. Kaisakin innostui lähtemään Rajahoikkaan yökuntiin, hän valmisti meille ruoat, niin minulla oli enemmän aikaa peltotöihin. Pajuja polttaessani kannoin ja heitin niitä nuotioon, eräänä iltana huomasin kellon kadonneen ranteest

Kotalahden metsän vaiheilta Päiväkirjastani: Torstai 13.1.1966 Kojolanperällä. Nyt on vähän aikaa kirjoitella, olen töissä taas Kotalahden metsässä. Siellähän olin kerran kymmenkunta vuotta sitten, silloin isän kanssa. Nyt eivät ole Mustoset täällä, joten kortteeri piti etsiä muualta. Olen nyt täällä Armas Lakson kotona. Vähän kerrassaan ehkä pystyn selvittelemään vaiheitani vuoden vaihteen seuduilta ja sitä miten tulin tänne. Uuden vuoden otin vastaan Oulussa, jos tulee tilaisuus, kirjoitan enemmän siitä reissusta. Kovilla pakkasilla alkaneen vuoden ensi viikot olin rankatouhussa, lähinnä ajoin niitä pihaan. Reisjärven kansanopiston loppiaispäivillä kävin, aattopäivän olin kotona, lähdin vasta illalla postipikalinjassa. Toimeen jouduin siellä taas, Hylkirannan koululle valvojaksi tällä kerralla. Mielenkiintoinen oli paneelin keskustelu. Rakentavaa oli muukin ohjelma, jäi hiukan harmittamaan, etten mennyt jo aattoaamuna. Täällä olen Metsäliiton työssä, propsinteossa