Maastomuistoja

Nousu Pyhäjärven Pitäjänmäelle Kuukasjärven mansikkapellolla Pyhäjärvellä. Poimimme kaksi sangollista mansikoita, niitä Kaisa tuossa kantaa. Maastoteltta Hyrynsalmella       Kahvin keitto Hyrynsalmella Mummin ja papan asunto Taivalkoskella Raivattu tien linja Hiisiharjun laidalle Taivalkosken Metsäkylässä Hiisiharjun notko Metsäkylässä Pieni suppa kalliolla Rovaniemen Auttikönkään lähellä   Auttiköngäs Auttijoessa. Oikealla vanha tukkien uittoränni.    Alla Hirvisuon luontopolun alkua Pudasjärvellä Ranuan leirinnän mökin edessä.  Homenokka Ranuan eläinpuistossa   Lapinhiehot olivat karanneet Ranuan eläinpuistossa, Teki mieli tarjoutua avuksi etsijöille, mutta ajattelin tehneeni tarpeeksi sitä työtä kotona. Saivat puolestani palkatut tehdä työtään, toivottavasti löysivät ja saivat kiinni, ettei tarvinnut tainnuttaa laukauksilla. Kuvatessani luulin niiden olevan jatkuvasti irrallaan, mutta erehdyin. Koh

Polttopuita Rajahoikasta Eräässä vaiheeessa meillä kävivät polttopuut, erityisesti hakerangat vähiksi. Sain tiedon, että serkku-Matilla Rajahoikassa on puita. Hän oli kasannut niitä myydäkseen ne yhtiölle, mutta yhtiö ei ostanutkaan niitä. En muista yhtiön perääntymisen syytä, mutta meille se oli onnenpotku. Rajahoikkaan oli pitkä ajomatka, mutta kun siellä kuorman teki, tuli se kotiin traktorin vetämänä. Ajoin lumista metsäautotietä kilometrin verran Nuottijärven suuntaan, poikkesin siinä rautatien ylittävälle tielle, jolla käännyin vasemmalle Lähikankaan tielle. Sitä ajoin Korpiahon luokse, josta vanhaa hevosuraa pitkin Pirttikankaalle ja Aitolammin tietä kotiin Junganperälle. Puut olivat kovia, vaikka tuoreenpuoleisia. Hyvin palavaa haketta niistä sain. Toin niitä rankoja muutaman kuorman. Matti kertoi, että saisin karsia lisää rankoja metsäaukosta ja sen jälkeen avattavilta ojalinjoilta. Niltä kuljin aina ehtiessäni karsimassa ja kasaamassa. Aluksi keräsin aukosta pyrami

Nämä kuvat ovat kokeiluja, muutamaan vuoteen en ole lisännyt kuvia blogeihini, menetelmä on unohtunut ja kannaltani pahinta, on muuttunut niistä ajoista kun viimeksi blogiani päivitin. Jospa kuitenkin oppisin kuvia lisäämään, ei kai se kovin paljoa poikkea entisistä. Tähän blogiin kopioin aiettani enemmän vanhoja muistelmiani, tarkoitus on kertoa maastomuistoista, kuten blogin nimkin ilmaisee. Maanviljellijänä ja metsätöissä olen toiminut mielestäni maastoissa, mutta kun jäin eläkkeelle, ajattelin tutustua retkioppaan toimiin ja jos mahdollista, opastaa ihmisiä vaellusten saloihin ja ihmeelllisyyksiin. Tämän päivityksen jälkeen pyrin kertomaan, miten kävi aikeelleni.  Jos jaksat lukea näitä sepustuksia, toivon että kertoisit mielipiteesi saman tien. Niistä vaiheista ei minulla ole muistiinpanoja muuta kuin pääkopassani. Kuvien ja auton ajokirjan mahdolliset tiedot ehkä virkistävät muistiani. Tänä iltana tuskin kirjoitan enempää, keskityn nyt muihin asioihin vähäksi ajaksi.