Ounasjoelta Skibotniin ja kotiin

 Ajoin Köngäsestä Kaukoseen ja Ounasjoen vartta etelän suuntaan.
Ounasmökin parvekkeella
Tässä mökissä olen nauttinut erään elämäni kylmimmistä löylyistä. En varannut majoitusta ennalta, vaan tapani mukaan kyselin vapaita mökkejä teiden varsilta. Kaikki olivat täysiä, lopulta eräs mökkien omistaja kertoi, että muutaman kilometrin päässä on uusi yrittäjä, jonka tietoja ei ole vielä julkaistu. Sinne varmasti mahtuu. Hän aikoi soittaa, että tietävät asiakkaan olevan tulossa.
Menimme sinne ja pääsimme valitsemaan kahdesta mökistä. Valitsimme vanhemman, saunallisen mökin, sillä halusin saunoa. Tuli aika lämmittää sauna, havaitsin etteivät puut olleet aivan kuivia. Onnistun valitsemaan puita, joiden avulla sain tulen syttymään kiukaan pesässä. Tuli paloi kitumalla, vesi kiehui puiden päissä. Lämmitin saunaa parisen tuntia, mutta ei se tarpeeksi lämminnyt.
  Saunaa ei varmaan ollut lämmitetty koko kesänä ja silloin oli syksy pitkällä. Olisi pitänyt ymmärtää esilämmittää kiuasta, että se olisi lämminnyt ja kuivanut. Se oli myöhäistä, sillä aamulla lähdimme jatkamaan matkaa.
 Illalla tuli toiseen mökkiin moottoripyöräilijä, yön aikana tuli lisää moottoripyöriä. Niitä oli paljon enemmän erään könkään maisemissa vähän etelämpänä. Kyseessä oli varmaan moottoripyörien kokoontumisajo, eivätkä kaikki mahtuneet leirintäalueelle ja siksi oli osa mennyt sinne, missä mekin iltaa ja yötä vietimme.

   Auttin laavulla
 
 Iisalmen Koljonvirralla

  Aavasaksalta Ruotsin suuntaan
  

Uljuan altaan penkalla








Tornion leirintäalueella.

Aavasaksalta länteen, Torniojoen takana on Ruotsi

Mannajärven levikkeelläMannajärven levikkeellä oli voimistelutelineitä ja luultavasti leikkimökki.

Saanatunturi tuolla kaukana

Taloryhmä Saarikoskella

Kilpisjärven kylä ja Saanatunturi

   Tunturilaaksossa 

Mutkaisella ja mäkisellä tunturitiellä Heli videoi tietä edessä, kun edessä äytti tie katoavan tunturiseinän taakse, hän ilmeisesti leikillään hoki, että tie loppuu, tie loppuu, ei lopukkaan, Vaikka Land cruiser oli kevyt ohjattava, edellytti lyhyt näkyvyys tarkkuutta katsoa, tuleeko joku yllättäen vastaan. Menomatkalla jyrkät myötämäet hiukan hirvittivät tottumatonta, mutta helposti niistä selvittiin. Paluumatkalla ihmettelin, etten huomannut menomatkan jyrkkiä laskuja suurina vastamäkinä. Myöhemmin tajusin, että ne olivat niissä kohdissa, joissa iso moottori tuntui hyytyvän ja oli pakko vaihtaa pienemmälle. Normaalisti ei lantikkaa tarvinnut pienemmälle vaihtaa, silloin oli poikkeus. 

Norjan rajapyykki

Tunturi ja tie Norjassa

Kylmää tunturipuron vettä

Skibotnin vuono

Vuonon rannalla

Tuntureilla lumilaikkuja 

Ahdaskurun sillan rakensivat saksalaiset tehdessään tietä Skibotnista Suomen puolelle. Se on ainoa Lapin sodassa säästynyt maantiesilta. En näe lukea esitettä, vaikka laitoinsen suurena. 

Siinä näkyy Saanan silhuetti.

 Muotkatakan levike tunturin rinteestä kuvattuna. Kiipesin mäkeä, kuvittelin pääseväni harjalle, mutta siellä avautui toinen, kolmas, neljäs ja ties miten mones harja. Lopulta autoni näkyi ison tulitikkulaatikon kaltaisena, jolloin päätin palata takaisin alas. Tunturin harja jäi käymättä, mutta sain sentään kunnon kävelyn.

Karesuannossa Laestadiuksen oaooilan pihassa.

Mannajärven rantaa

Kaaresuvannon yö oli hiukan rauhaton, kun hotellin asiakkaat purkautuivat äänekkäinä ulos. Silloin päätin, että käyn pelkällä autolla Kilpisjärvelle. Pysähdyimme siellä matkailuneuvontaan, tutkin tilannetta, kyselin asioita. lopulta annoin tyttöjen valita kolmesta vaihtoehdosta. Käymme kolmen valtakunnan rajapyykillä, jonne Heli oli mieluillut. Käymme viereisellä Saana tunturilla tai käymme Norjassa  jäämeren rannalla. Kummityttö valitsi Norjan, siellä kävimme.

Emme olisi ehtineet kaikissa kolmessa käydä, emmekä olisi ehtineet kiertää enempää vuonojen maata, siksi palasimme Skibotnista takaisin, otin vaunun vetoon Kaaresuvannosta ja ajoin Olokselle. Se oli maisemaltaan kesäisin kolkko paikka, mutta sinne pysäytin vaunun, söimme iltapalan ja asetuimme yöpuulle. Laskettelukeskus oli tietämäni mukaan mennyt konkurssiin ja saksalaiset olivat sen ostaneet. Siellä oli useita saksalaisia turistibusseja yötä viettämässä, Emme häirinneet toisiamme, mutta aamulla tein tuttavuutta ja kuvasin köyteen otettua poroa. Vain yksi poro oli köydessä, taisi olla tuo kota sen suojana. Kauan emme Oloksella viipyneet, vaan suuntasin auton keulan etelään.

Molkokönkäällä Ounasjoen varressa.

Rovaniemen Vikakönkäällä. Sieltä matka jatkui Kuusamon ja Sonkajärven suuntaan

Vikakönkäälle tuli joukko vietnamilaisia vapaapäivää viettämään. Joukossa oli ainakin yksi suomenkielen taitoinen.

Kemijärvellä pysähdyimme Kaarinan majalla, jossa olimme yön vuosi tai kaksi aiemmin. 

Mooseksen kurussa on viitostie muotoiltu hienosti maaston muotoja noudattaen.

Patosalmi ja silta kahden Kitkajärven välissä Kuusamossa.

Taas Sonkajärvellä, jätimme asuntovaunun ja Helin sinne.

Kahvitauko Haapajärven Kuonalla

Tähtiniemen silta Heinolassa