Kuopioon


  Matkaan lähdimme maanantain illalla, ajoimme linja-autoissa Haapajärvelle, jossa pääsimme äidin vanhojen tuttavien, Kämäräisten luokse yöksi. Aamulla varhain, kello kolmen tienoissa lähti Haapajärven asemalta ylimääräinen seurajuna kohti Kuopiota, jonne se saapui hyvissä ajoin ennen seurojen alkua. Muistan vähäjärvisen Pohjanmaan ihmisten ihastuneet huudahtukset, kun he näkivät kauniita Savon järvimaisemia. Niitä alkoi jo Haapajärvellä, mutta matkan edetessä maisemat komistuivat entisestään, kun ylitettiin järvien salmia eri paikoissa. Kun myöhemmin maisemia tarkkailleena niitä mietin, ensimmäinen salmen ylitys on Haapajärven Parkkilassa, toinen suuren järven salmi on Pyhäjärven Pyhäsalmi, josta sikäläinen rautatieasema on saanut nimensä. Kiuruvedellä, Iisalmessa, Lapinlahdella, Siilinjärvellä ja Kuopiossa, kaikissa on komeat järvimaisemansa. Kruununa kaikelle komeudelle voi mainita Kallan sillat Kuopion porttina, joista en silloin aavistanut mitään, vasta armeijassa niistä kuulin nimeltä mainittavan, mutta myöhemmillä junamatkoilla ja autolla ajaessa olen niitä ihastellen katsellut. Erikoisuutena olen junalla kulkiessa pyrkinyt katsomaan Kallan kaarteessa, kun junan loppupää näkyy etummaisiin vaunuihin sivulta tai päinvastoin viimeisiin vaunuihin veturi ja alkupään vaunut, jos huomaa katsoa rautatien itäpuolen ikkunasta. Monta kertaa olen hakeutunut ilmiötä katsomaan, kun nykyisin Helsingin suuntaan kuljemme Savon radan kautta.

  Hyvissä ajoissa ehdimme seurojen avajaisiin, jotka alkoivat tiistaina kello 9.00. Samana päivänä radioitiin yhdet seurat, eli silloin kolme puolen tunnin puhetta Yleisradion kautta. Yöksi meidät ohjattiin Maljapuron koululle, olisipa hauskaa käydä siellä vielä katsomassa, kun nyt näin nimen päiväkirjastani. Muistona seuroista on mieleni jäänyt runsaat sadekuurot ja miten teltta niiden aikana vuoti runsaasti. Sateenvarjoja tarvittiin isossa teltassakin. Kerran sellaisen sateen aikana kuulutettiin teltta kolehti, uuden ison teltan hankkimista ajatellen. Sade varmaan avasi monia kukkaroiden lukkoja hiukan runsaammin. Ajoittain paistoi aurinko todella kuumasti, silloin sateenvarjot avautuivat ulkona istuvien suojaksi polttavaa paistetta estämään. Siitä sai lehden toimittajakin kuvaamisen aihetta ja kuvia Savon Sanomiin. Meitäkin kuvattiin eräänä aamuna, paikalliselta kuvaajalta oli tilattu kuvia Kotiliesi lehteen, mutta meidän juttelukuvamme ei lehden sivuille päässyt, vaikka sitä kovin mielissämme odotimme

  Seurat olivat kolmipäiväiset, torstaina viimeisenä seurapäivänä ehtoollisjumalanpalvelus Kuopion tuomiokirkossa. Samana iltana koitti kotiin lähdön aika, kuljimme Kuopion asemalle odottamaan junaa, joka viivästyi huomattavan paljon ilmoitetusta lähtöajasta. Vastaan oli tulossa herättäjäjuhlien vieraiden juna Raudaskylästä. Malttamattomat junamme odottajat pyrkivät liian lähelle kiskoja, että useita kertoja toimistosta kuulutettiin kaiuttimien kautta, että matkustajia pyydetään vetäytymään kauemmaksi kiskoista. Siinä Kuopion asemalla junat kohtasivat, herättäjäkansan juna pysähtyi jättämään matkustajia Kuopioon. Puolin ja toisin junien matkustajat vilkuttivat toisilleen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapin sormi

Virtuaaliretkellä

Luopumisen aikaa