Rusinasoppaa

  Isä aikoi keittää rusinasoppaa, osti rusinoita ja perunajauhoja. Vuoteella loikoessani havaitsin hänen keittoaikeensa.  Vesi kiehui iloisesti kattilassa, kun hellassa roihusi iloinen tuli. Isä seisoi hellan vieressä, perunajauhopussi toisessa kädessään valmiina sirottelemaan jauhoa kiehuvaan kattilaan. Minulle tuli hätä: Elä, elä, elä, eläeläelä!  Kielsin kauhuissani.
 – Mikä nyt? Kysyi isä.
 – Ei niitä tuolla tavalla laiteta.
 – Mitenkäs sitten?
 – Äiti on sekoittanut jauhot kylmään veteen ja sen liemen kaatanut soppaan. Jos ne kuivina kaadetaan kiehuvaan veteen, ne menevät limpeiksi, eikä tule soppaa vaan jotakin mitä sattuu.
 – Voi mahoton, kun ei ole vettäkään sangossa, pakko kai sitä on hakea. Minä ajattelin, että en hae vettä, kun nuo Korpelan pojat eivät millään viitsi hakea, vaan aina odottavat meidän hakuamme. Ajattelin nyt pitkittää, että niiden olisi pakko hakea.
Vesi piti hakea parin sadan metrin päästä entisen mökin kaivosta, sieltä minäkin sitä joskus hain. Varsinkin talvella oli liukas reunalla, kun vesi jäätyi loiskuessaan kaivon ympäristöön ja se oli vaarallista. Kaivo oli vettä melkein täysi  ja se oli ties miten syvä. Ainakin minua pelotti liikkuminen siinä ympäristössä. Ihmekös vaikka parakkikaverimme ei halunneetkaan vettä hakea, kun ilmeisesti muutenkin olivat mukavuuden haluisia.
 

Myös Korpelan veljekset kävivät kotonaan, vaikka ei likikään joka sunnuntain seutuna. He kulkivat väliä linja-autossa, joka ajoi silloin Muurasjärven ja Kokkolan väliä. Eräällä paluumatkalla oli auto särkynyt Rajakankaan seudulle, ajuri oli lähtenyt tilaamaan taksia, joka kuljettaisi matkustajat määränpäähän. Aikansa odotettuaan, pojat kyllästyivät odottamiseen, ja lähtivät kävelemään. Taksia ei kuulunut, ja tavarat painoivat. Konsti niiden kuljettamiseen löytyi tien varresta: Katkasimme aijasta käpin ja sillä kannoimma, niin ne tulivat. Kuitenkin veljekset joutuivat kävelemään kymmenkunta kilometriä.

  Mekin isän kanssa kävimme kotona, aivan jokaisena sunnuntain seutuna. Täällä oli töitä, monenlaista puuhaa on maalaistalossa. Pilkoin puita, kannoin vettä avannosta ynnä muuta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapin sormi

Virtuaaliretkellä

Luopumisen aikaa