Itä-Suomen kierros

Teimme tulen ja keitimme kahvia
Kun useimmat omat lapsemme olivat hajaantuneet muualle, mahtui kesäisin tekemiini autoretkiin muitakin. Pyysimme ja saimme mukaan yhden kummilapsen kesää kohti. Nuori kummityttö ujosteli lähtöä, mutta hänen vanhempi siskonsa pyysi mukaan innokkaasti. Suostuin ehdolla, että hän taivuttelee kummityttömme mukaan. Lopulta he molemmat olivat valmiit lähtemään. Aion kertoa pääpiirteitä itä-Suomeen kohdistuneesta retkestä, mutta en kerro tyttöjen nimiä enkä julkaise tunnistettavia kuvia heistä.
  Tytöt tulivat meille Oulun seudulta sukulaisen kyydissä. Harkitsin kahta reittivaihtoehtoa itä-Suomen kautta. Olisi ollut vaihtooehto kiertää Pielisen itäpuolta etelään ja suunnistaa sieltä jotakin reittiä meille ja Ouluun. Tietyistä syistä valitsin kuiteenkin itärajan tuntumassa pohjoisen kautta kulkevan reitin.

Ranualla kävimme eläinpuistossa, josta kuvia. Muutamman päivän viivyimme Ranuan kansanopiston kesäseuroissa, sieltä ei liene kuvia, en ainakaan pikaisesti löytänyt. Rannuan jälkeen veimme tytöt kotiinsa Ouluun, jossa vietin yön.
 Nämä kuvat ovat käänteisessä järjestyksessä, johtunee siitä, että kursori oli tekstin yläpuolella, kun sen piti olla alapuolella kuvia ladatessani. Kun sen huomasin, kopioin avaustekstin ja liitin sen tänne viimeisten kuvien edelle. Tämä vahinko on oppia minulle ja koetusta lukijoille. Yrittäkää kestää ja saada selvää kuvista, teksteistä ja niiden järjjestyksestä. En malta nyt kokeilla virheen korjaamista enkä tiedä, onnistuisiko se.


Kari kahlasi

Ruokailuastiat unohtuivat autoon, piti juoda keittoastiasta. Onneksi trangia oli mukana

Kahvia Lentiirassa

Lomakylän portilla


Etsimme yösijaa Kuhmosta, päädyimme Lentiiraan, joka sekin on kylä Kuhmossa. Löytyi rauhallinen paikka telttaperävaunulle ja lapsille mieluista tekemistä.

Kuvia Lentiiran majapaikasta


Lapset ihailivat Lentiiran koiraa


kotihiiri

 Ranuan eläinpuiston eläimiä
Sikoja Ranualla

Ennen Ranualle lähtöä viivyimme pari tai kolme yötä, jossa tyttäremme asui Siikalammin takana. Sieltä kävimme Kuusamossa, uimahallissa ja muuten virkistymässä.
 Kuusamoon mennessä seisoi edessämme tien täydeltä poroja, joita poromies hätyytti pois tieltä. Lopuksi hän hyppäsi ilmaan ja löi käsiä toisiinsa. Porot tiesivät itä tehdä, ne rynnistivät laumana metsään.


Sikoja


Ranuan eläinpuiston portilla




Kirveskansan kirkon muistomerkki Lentiirassa. Taitaa olla kirkon pienoismalli, onko kivistä muurattu?
Lapset ihmettelivät pientä kirkkoa


kirkon muistomerkki

Talvisodan muistomerkki Suomussalmella
Viitta Lentiiran vanhalle hautausmaalle.
 Kirveskansan kirkon muistomerkki Lentiirassa. Kirkko oli tehty salaa vain sahaa ja kirvestä käyttäen, siitä nimi kirkolle.

Tarkoitus oli pysähtyä Sonkajärvellä veljeni luona, mutta olin kuullut etteivät he ole kotona. Pysähdyimme sen sijaan Koirakoskella, jossa nuoret pääsivät onnkimaan ja yrittäjä perkasi lasten saaliit.
Ajoimme Rautavaaran kirkonkylään vävyn lapsuuden kotiin, jossa vietimme yön. Aikaa meni käydessämme Metsäkartanon maisemissa ja Tiilikkajärven kansallispuistossa. Siellä sysytimme nuotion, vaikka kahvin keitin trangialla. Jouduimme juomaan kahvin trangian astioista, sillä ruokailuastiat unohtuivat autoon.


Lentiiran lomakylän trampoliini
  
Metsäkartanon rannassa

Tiilikkajärven maisemissa meni koko iltapäivä niin, että paluukävelyllä meidät saavutti pimeä. Näimme sentään Uiton kämpän ja monta muuta kiintoisaa paikkaa. Harvinaiselta vaikutti kapean salmen poikki oleva kalliopato, jossa saman järven yläosan vesi on jonkin verran alaosaa korkeammalla.

Rautavaaralta ajoin Nurmeksen Porokylään, josta ostimme vähän syötävää ja aloimme etsiä yöpymiaeen kohdetta. Kävimme Bomba-talossa katsomassa, mutta jatkoimme kohti pohjoista. Lentiiran lomakylästä löytyi sopiva tila telttavaunulle ja meille. Kuvat kertokoot enemmän.
 Porokylän nimi on tullut siitä, että silloinen Nurmeksen kirkonkylä on palanut poroksi. Sillä ei ole tekemistä poro nimisen eläimen kanssa.
Tulta viritellään

Tiilikkajärcen tulipaikalla

Metsäkartanon rannassa







 Yrittäjä perkasi saaliskalat


 Pysähdyimme Koirakoskelle onkimaan.


Pisteaitaakin
 Yöllä oli satanut vettä ja telttakangas repeytynyt edestä, mutta ei se matkaa hidastanut. Teltta kasaan ja menoksi.



Väisälänmäellä oli vielä lehmiä
 Kari virittää tulta

Näkötorni ja grillikatos ulkoa nähtynä

Kierrettiin m'keä polulla kävellen
Vävyn pihassa oli tilaa autoille ja telttavaunulle, jossa nukuin yöt. Väisälänmäen luontopolku kiertää peltojen ympäri.
Illalla ajettiin Väisälänmäelle

 Ajettiin Lapinlahdelle ja pysähdyttiin tyttären ja vävyn pihaan. Vaunun teltta on vielä ehjä, mutta ei kauan.
Yöllä oli rankkasade, lahonnut telttakangas kiristyi ja repesi, mutta selvisimme vielä monta reissua. Paikkasin repeämän matkatavaroilla, ettei siitä kylmä kulkenut.

Saukonlähteellä maisteltiin vettä

Ajoin Muurasjärveltä Haapamäen ja Rillankiven kautta Lapinlahdelle, jossa telttavaunu lepäsi viipymisemme ajan. Illalla kiersimme Väisälänmäen alueen, kävimme näkötornissakin.

Tytöt kiipesivät kivelle, Kaisa ei päässyt. Onkohan tämä se varsinainen Rillankivi?

Ajoimme Kojolan, Hiidenkylän kautta Rillankivelle. Halusin esitellä nähtävyyden kyytiläisille

Honkamaan aitta 
Ennen retkeä ajoin lyhemmän lenkin äiti ja Tuomo kyydissäni. Poikkesin Korppisella Honkamaan pihaan ja kuvasin rakennuksia. Tämän talon uunin päälle isäni kuoli kauan sitten, aamulla heräsin kuolleen isäni vieressä 


Lahokanto Saukonlähteen lähellä

Tuomo Saukonlähteellä
 Nämä kuvasin ennen idän retkeä äidin ja Tuomon kanssa kun kiersimme Muurasjärveltä Rillankiven kautta Pihtiputaalle.Ihmettelimme ja ihailimme Saukonlähdettä, jonka vesi virtaa maantien ali ja pulppuaa pintaan, virratakseen läheiselle suolle.
Saukonlähteellä
 Tuomo halusi tutkia tietä lähteen kahdella puolella.
Sammunut rakotuli

Kerttu-mummu Rillankiven luona
 Lahoaa tervaskantokin, vaikka kauan kestää. Taustalla vasemmalla näkyy suolle virtaava puro, joka saa alkunsa Saukonlähteestä. Kasvillisuus veden lähellä on rehevää saniaista, kauenpana lähteestä on karunpaa.
Tykkäsikö Tuomo Saukonlähteen vedestä? Minä ainakin ihastuin siihen, vahinko että lähde on kaukana meiltä.
 Nämä kohteet kiersin toistamiseen, kun tyttöjen kanssa suunnistimme tästä itään.

  Rillankivi on saanut nimen Haakon Frillestä, joka johti rajankäyntiä etelän suunnasta tänne asti.
 Kuvat Kerttu-mummusta ja Tuomosta kuuluisivat alkuun, mutta olkooot tässä toistaiseksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapin sormi

Virtuaaliretkellä

Luopumisen aikaa