Luonnontuntemus

Vaikka isäni syntyi, asui ja eli luonnon keskellä, hänen luonnontuntemuksensa oli omalla tavallaan suuntautunutta. Tutkimuksen ja kirjallisuuden tietoja hän ei tiennyt tai tiesi ne eri tavoilla. Esimerkiksi suopursua isä sanoi kanervaksi, niin sanoin minäkin siihen asti, kun naapurin Orvokki kertoi minulle todellisuuden. Suopursu sanaa en ollut siihen mennessä kuullutkaan.
  Isäni kuoli vajaa viikko sen jälkeen, kun olin täyttäyt 16 vuotta. Vaikka kuljimme paljon metsissä, ei keskusteluissamme monta kertaa välähtänyt luonnon tunemus. Enemmän keskustelimme työasioista ja isä muisteli työpaikkojaan, ennen kuin liityin hänen seuraansa. Maisemia, mäkiä, järviä ja muita kohteita isä esitteli, mutta nekin tiedot ovat minulta unohtuneet. Lakkapaikat ja järvien kalarannat isä tiesi, mutta kun vain vähän kuljin niillä retkillä mukana, ei minulle sitäkään tietoa kertynyt. Kun lisäksi silmissäni on piilokarsastusta ja hajataitteisuutta, en pystynyt kaukaa tunnistamaan eläimiä luonnossa. Tunsin siis kovin vähän luontoa ja toivoin, että retkioppaan luonnontuntemuksen opinnoissa oppisin enemmän.
  Jotakin opin, vähän muistan, siitä aion nyt kertoa.

   Tuollaiset tunnen vaikka ei kukaan olisi opettanut. Vanha kelo eli meidän kielessämme honka on kaatua rojahtanut kiven päälle ja lahonnut siihen. Taustalla näkyy tervettä mäntymetsää kasvuiässään. Siinä ovat esimerkit elollisesta luonnosta ja kuolleesta luonnosta. Kivi ainakin on elotonta, vaikka tarkoin katsoen siitä löytyy elämää. Ainakin jäkälät kiven pinnassa ovat elävien yhdistelmää, mutta niin ovat katkenneet kelon pätkätkin. Sammalet ja puut, elollisia molemmat, samoin pieneliöt niissä.

  Kurssilla meille opetti luonnontuntemusta Juhani Krook Pihtiputaalta, minulle entuudestaan tuttu mies.

Rajahoikan pihapiiiri, syntymäkotini ja mummulani

Lasteni pesä lähimetsässä

Poimintoja Juhani Krookin opetuksesta: 

Luonnontuntemus on elinikäinen oppisopimus, lajituntemuksen lisäksi on paljon muutakin opittavaa. 

Ruska on uuden kevään merkki, ruskaa ohjaa valon määrä. Pakkanen hienosäätää rytmin ja värin. Lehtivihreä hajoaa, arvokkaat yhteyttämistuotteet, sokeri, tärkkelys, valkainen siirtyvät juuriin. Lehtivihreän hajotessa muut vätit tulevat näkyviin.

Elollisen luonnon elementtejä: Eläinkunta, kasvikunta, sienet, mikrobit, bakteerit

Elottoman luonnon elementtejä: Jääkauden jäljet, kivet, metsäautotiet, sähkölinjat, tuli, tuli, avaruus, vuodenajat, sää/ilmasto, luonnon taide

 Aineeton luonto: uskomukset, tarinat, haltiat

 Suomenselkä

Yksi Suomen maisemamaakunnista. *Etelässä Parkanon seudulta *Reisjärven alueen kokonaan, myös Kinnula. *Muhoksen seudulle.*Pihtiputaasta osa. 

** Pieksämäen  -- Sievin harju, jatkuu koko matkan, paikoin korkeina mäkinä, paikoin järveen sukeltaen. Järvessä harju näkyy matalikkoina, paikoin saarina tai saarijonoina. Muurasjärvellä ainakin Ristinkäen harjut kuuluvat siihen, samoin Keitaan niemi ja Halmeniemi, siitä Muurasjärven matalikkoina. Alvajärvellä Kokkomäki on huomattava hiekkaharju ainakin vielä, toivottavasti tulevinakin aikoina. Pihtiputaan Niemenharju on nähtävyys kirkonkylän läheisyydessä.

 Suomenselkä on vedenjakajaseutua, vettä lähtee Pohjanlahteen ja Suomenlahteen. Kallioperä graniittia. Karuja puolukkakankaita, mäntykankaita. Aapasoita, pieniä luode - kaakkosuuntaisia harjujaksoja. Matalia järviä ja lampia. Paljon virtavesiä, purot, norot, joet. 

** Pienistä puroista minulla on joitakin muistikuvia. Rajahoikassa virtasi vesi jostakin Moskuan kankaan takaa. Siihen virtaveteen oli kaivettu koloja mäen alarinteeseen, iso kolo pyykkien huuhtelua varten ja muutama pienempi maidon jäähdytykseen. Niistä alempana oli kaivo, josta kannettiin saunavesi ja navetalle eläinten juottovedet.

Karhunpiilon yhtiön metsässä Heinäkorvessa oli laaja, kymmeniä metrejä leveä vesivirta. Siinä hakkasimme puita Kymiyhtiölle, puut olivat suurehkoja, hyväkasvuisia. Puiden puolesta palsta olisi ollut hyvä, mutta runsaan veden vuoksi isälle luvattiin siinä parempi, huonon metsän taksa. Myöhemmin yhtiö on ojittanut alueen, vesi virtaa ojissa, pintavirtausten tilalla kasvaa puita.

Isän viimeisenä syksynä hakkasimme Korppisella, Kanalanmäen ja Välkytinmäen välillä. Sen palstan läpi virtasi oikeita, pieniä puroja.

  Tämä kuva on runokurssin metsäretkeltä.
  *Kalliopaljastumat: Jääkauden jälkiä, siirtolohkareet. (Mistä tullut?) Rotkot, luolat, hiidenkirnut, meteriittikraaterit, mineraalit, korukivet (jalokivet)
  Kivikausi (8500 -- 3000)
  Pyynti- ja keräilykulttuurin perintöä Pihtiputaalla.
  * Kiinteät muinaisjäännökset
  * pyyntikuopastot
  * Talvikylät, lapinrauniot (vapaa ala pohjoiseen)

  Historiaan ja kulttuuriin liittyvät retket
  * Vanha asutus
  * Kivi- pronssi - rautakausi
  * Muinaiset tiet ja polut
  * Myllyt
  * Tervahaudat, hiilimiiilut
  * Rajat, rajapyykit
  * Karsikot
  * Kertomukset ja jutut

  Luontopolut
  * Pitkospuut ja kapulasillat (Onkohan Rajahoikkaan vievä kapulasilta lahonnut?)
  * Tulipaikat, laavut
  * Lintutornit

Erämaat= 8x8 km tietön ja asunnoton alue. Ei ole Pihtiputaalla eikä lähellä.
Erämaan luontoiset alueet, on Pihtiputaallakin
  * Nimistö

  Eräoppaan kurssin ryhmätyö osaltani
  Kotiseudultani nimesin esiteltäviä kohteita:
  * Historialliset kohteet
  ** Ryssänmutka (isonvihan aikainen sotilaiden hauta-alue. Maantietä oikaistessa ei siitä löytynyt merkkejä ruumiista, ei luitakaan, vaikka alue on suota) Tarinan mukaan ryöstön kohteeksi joutunut talonpoika tappoi venäläisen sotilaspartion.
  ** Karhupetäjä. Tarinan mukaan sen luokse on tapettu seudun viimeinen karhu. Joku olettaa siinä tehdyksi rituaalejakin, varmaa tietoa niistä ei ole.
  ** Sahalan ranta, nykyinen uimaranta, jossa muistona sahasta on höyrykoneen savutorvi.
  ** Vanhat talot. Koivukangas, koko kulttuurimaisema, Rannan seutu, Kallionperä, Salmela, Herrala, Rimmi, Laurila,
  ** Koivujoen alue ja muinaisen Hinkuanjoen suistomaa

* Kulttuurikohteet
  ** Junganperän palohaudat suossa, useita vuosia jatkunut kyteminen suossa
  ** Terva- ja hiilihaudat (Ainakin Visalan kappaleella vanha tervahauta)
  ** Kylän vanha keskusta, Seuranmäki, Työväentalon pilarit, Karhupetäjä

 * Luonnon kohteet
  ** Sarvisuo, iso suppa, urheilukenttä
  ** Likolampi, suppalampi, pellavien liotuslampi.
  ** Turkkinotko koulun takana, iso suppa
  ** Golgatanrinne, Pitkämäki, Ristimäki, nimensä mukainen muodostelma, osa Sievi -- Pieksämäki harjua
  ** Mäntylänmäki, Kelkkämänrinne, Onnelanmäki, Varjorinne
  **Karangan karukkomaa
*Vanhastaan suosittuja muurasjärveläisten retkikohteita:
  ** Karankajärvet, Suurijärvi ym
  ** Susivuorten alue. Ennen suosittu retki- ja kansanhiihtokohde. Särkynyttä kallion lakea, lohkareiden saumoja ja railoja.
  ** Muurasjärveläisittäin jyrkkiä kallion seinämiä.
  ** Lintuhaudankangas.
  ** Useita lähteitä, suurehkojakin kankaan juurella kylän puolella.
  ** 1930 -luvun asutustiloja, Susipuro, Pakola, Korpiaho, Lähikangas, Pirttikangas, Visala

  Kalervo puussa