Retkiruokaa


  Aion kirjoittaa retkiruuista ja niiden valmistuksesta leiriolosuhteissa. Tähän piti saada kuva, mutta nyt on jotakin vialla tässä blogialustassa. Kuvien merkit ja ääriviivat näkyvät kun niitä klikkaa, kuva siirtyykin blogiin. Kuvan lähteessä kuvaa ei näy, en siis tiedä miten saisin sopivan tavan siirtää tänne kuvia. Kokeilin Googlen selaimella, mutta en osannut ohjata sitä tänne. Asensin firefoxin uudelleen, mutta kuvat lähteissä ovat vielä piilossa. Ilmoitin asiasta eilen Googlen ylläpidolle, mutta heillä on nyt tärkeämpää tekemistä.

 Kerron myöhemmin, että syy kuvien näkymättömyyteen on pöytäkoneessani, sain läppärin toimimaan ja siinä näyivät kuvat kuten pitääkin. Toista blogiani päivitin sen kautta, mutta tähän blogiin en vielä osannut sitä ohjata. Yritän pitää liikennettä pöytäkoneella, jospa hakukoneet kiinnostuisivat siitä.


Folioon käärittyjä hunajasipuleita hiilloksella. Sipuli halkaistiin ristiin, halkeamiin valutettiin hunajaa, käärittiin märkään paperiin ja folioon. Helppo valmistaa ja valmiina hyvän makuinen. 

Hiilloksella paistaminen on periaatteessa samanlaista ulkona ja myös vaikka takassa.

Yllä ja oikealla hiilloksella paistaminen, sitä piti välillä tarkastella.
Alla nuotiolla pannussa paistettu leipä. Näillä toimilla saa retkiruokaan lämmintä vaihtelua.




Eräruokakurssilla Viitasaaren Lummeniemessä.

Viitasaaren Lummeniemen leirikeskuksessa ilmoitettiin järjestettävän eräruokakurssi. Ilmoittauduin sinne saadakseni lisää oppia sen lisäksi, mitä olin saanut Reisjärven opaskurssilla. Kurssilla opeteltiin valmistamaan riista- ja kalaruokia. Ajattelin taidosta olevan hyötyä, vaikka en olekaan metsästäjä. Joku muu voi metsästää ja kalastaa osaan itsekin.
Kouluttaja kurssille tuli Ylivieskasta



Vähän ehdin kurssilla kuvaamaan, tärkeänpää oli osallistua ruokien valmistukseen tai ainakin katsoa toisten työtä ilman kuvaamisen aietta. Tässä muutamia otoksia.















 Vastaava eräruokakurssi järjestettiin Kivijärven Koirajärvien välisessä Koirasalmella, jossa yövyimme. Aamulla veimme tavaroita autolla Sysilammin tuvalle, jossa kurssia jatkettiin paikalle tuodussa ja pystytetyssä kodassa sekä osin myös ulkona. Ajoin Koirasalmelle Kivijärven kirkonkylän kautta. Pieni jännitys kutkutti, olihan menossa paikkaan, josta olin kuullut ja lukenut ja nyt menossa sinne ensi kertaa elessäni,
  Koirasalmella sain ensi töikseni puhkoa muikkuja, jotka opettaja oli ostanut Ylivieskan torilta. Muikut olivat alkaneet pehmitä eivätkä kestäneet kunnolla käsittelyä. Sain kaverin kanssa ne silti puhkotuksi ja pataan kiehumaan. Niistä valmistettiin rantakalakeittoa illaksi. Eräs puhkomista seurannut emäntä päivitteli lähteneensä tuoreiden muikkujen vierestä aamulla ja olisi voinut tuoda niitä, jos olisi tiennyt.
  Kalat keitettiin, en muista ulkoa, mitä pantiin sekaan. Ainakin sipulia? Ehkä voitakin? Keitto valmistui ja syötiin. Ennakkopeloista poiketen se oli hyvää. Kohta syötyämme ja asettuamme lepäämään, käski Koirasalmen emäntä meitä syömään. Kurssin järjestäjä oli tilannut meille ilta-aterian, mutta emehän me täyteen vatsaan saisi mitään mahtumaan. Siksi pyysimme, että tarjottu ateria syötäisiin vasta kahden tai kolmen tunnin kuluttua illemmalla. Niin teimme ja ruoka maistui ennen nukkumista, unikin kelpasi.

Aamulla lähdin opettajan kaveriksi viemään raskainpia tavaroita. Myöhemmin kävellessämme sinne 10 km matkaa harmitti, että vein sinne kumikenkäni. Nahkaiset vaelluskengät kastuivat läpimäriksi niin, että vesi roiskahti eteen joka askeleella. Itse kastuin lähinnä hiestä, muovinen sadeasu suojasi sateelta.
 Sysilammella ensi töikseni vaihdoin kuivaa ylleni, alusvaatteista alkaen kumikenkiin asti. Ehdin vielä auttamaan muovikodan pystytyksessä ja päivän jatkuessa opinnon töihin.



Alla jänis käsittelyssä



 


 Yllä ja vasemmalla jäniksen nylkeminen.


  Laitoimme rosvopaistin kypsymään hiilloksen ja tulen väliin. Valmis rosvopaisti oli hyvää. Oikealla kuva leirin purkamisesta.

     


  Lihan laikkausta Lummeniemen eräruokakurssilla Viitasaarella





Siirrettävässä kodassa Sysilammen alueella
















Jos löydän albumeistani, lisään kuvia ja selostuksia. Julkaisen nyt tämän raakilepäivityksen, jos kiinnostaa seikkailujen seuraaminen, tervetuloa lukemaan myöhemmin.

Sienestyskin on ravinnon hankintaa, Pihtiputaalla oli sienestyskursseja, joiden päätteeksi teimme retken Mellilään sikäläisen osuuskunnan vieraiksi Oikealla tunnelmaa linja-autossa matkan aikana.

Sysilammen ruokakurssilla teimme annoksen rosvopaistia. Kuvassa paisti on pohjalla asianmukaisesti käärittynä, sen päällä puut, joiden poltosta paisti kypsyy. Paisti ja puut ovat maahan kaivetussa kuopassa, kun puut ovat palaneet hiillokseksi, ne peitetään maalla. Paisti saa muhia ja kypsyä vaikka yön yli, aamulla se on kypsää ja mehevää. Saisipa tehdä joskus uudelleen.







Tuossa oikealla se rosvopaisti oli kypsymässä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapin sormi

Virtuaaliretkellä

Luopumisen aikaa